Neuletakkiin isoäidinneliöitä

Koetin kerran tehdä koko neuletakin isoäidinneliöistä – huonolla menestyksellä: takki oli kuin reikäinen, jäykkä laatikko. Siitä kokeilusta tuli äkkiä torkkupeitto, jossa suorat kulmat ja suuret reiät eivät haittaa.

Kesällä virkkailin langanjämistä neuletakin selkämyksen eli yhdistin palat sopivan kokoiseksi suorakulmioksi (o.s. suorakaide). Etukappaleet (kapeammat suorakaiteet) neuloin 2 o, 2 n -joustinta, toisen kappaleen reunaan tein napinlävet. Hihat samaa joustinneuletta, mutta resorit jämälangoista kiinteitä silmukoita virkkaamalla.

Isoaidinnelio-neuletakki

Edestä näyttää ihan asiapirkon neuletakilta.


Isoaidinnelio-neuletakin-selkamys

Takaa näyttää Pikkukakkosen juontajan työvaattelta.


Neuletakin-hihan-resori

Lanka ei (tällä kertaa) loppunut kesken, vaan väriresori on tehty tarkoituksella.

Raitaraitasukkia

Jämälankoja oli kori täynnä, ja päätin ottaa taas pienen urakan.

20160326_171116.jpg

Tekaisin sukat telkkarin ääressä sumeilematta ja suunnittelematta – ja niistähän tulikin kyllä rumat. Seuraaviin piti käyttää vähän enemmän aikaa jo ennen kuin otin puikot yhteen käteen ja hamusin toisella lankakoria.

20160328_080834.jpg

Pystyraidoista tehdyt vaakaraidat ovat silmälle miellyttävämmät ja jalalle lämpimämmät. TV:n katselukin sujuu, kunhan luottaa siihen, että Hercule Poirot hoitaa työnsä ilman katsojan keskittymistä ja päättelykykyä. (Sitä ei ole – pun intended.)

P.S. Miten voi olla, että kaikki on tehty jämälangoista: pipot, kaulaliinat, villahousut, ponchotkännykkäpussit… Missä ne ensin tehdyt jutut on?

P.P.S. Ja senhän takia niitä jämälankojakin riittää, kun purkuun menee kaikki se, mikä ei huonon suunnittelun tai muun syyn vuoksi kelpaakaan. Niin kuin nämä ekat villasukat tai taannoinen neulepaita.

Kaksi kertaa tehty villapaita

ensimmäinen keltainen villapaita

Aloin palmikkoneuleen tekemisen kesälomalla 2010. Langat olin hankkinut halvalla ja ohje löytyi Suuresta käsityölehdestä – ei sentään kesän numerosta. Kudoin aurinkoisella terassilla, rannalla ja iltapuheina, ja nelosen puikoilla neule oli aika pikaisesti valmis.

Siinä oli kuitenkin jotain, miksi ei tullut käytettyä. Kaulus oli vähän outo eikä paita muutenkaan laskeutunut hyvin. Se oli ensin vaatekaapin takarivillä ja sitten talvikorjuussa ja sitten muuten vaan vintillä. Kun evakko oli kestänyt riittävän kauan, päätin tarttua toimeen ja purin tekeleen.

10579070663_397abce550_z

Langatkin olivat jemmassa hyvän aikaa, kunnes näin uuden ohjeen. Tässä paidassa vaikutti olevan parempi kaulus ja muutenkin malli oli helppo, joten pyöröpuikko käyntiin. Ennen käynnistystä oli pakko tehdä mallitilkku, koska ohje oli eri paksuiselle langalle. Koko osui onneksi osapuilleen kohdilleen, ainahan niin ei ”tarkoista” laskelmista huolimatta käy.

20160206_141253.jpg

Kertaalleen kudottu lankahan olisi hyvä kostuttaa ja suoristaa käyttöjen välillä, mutta ei ole mun hommaa niin pedantti työ. Mun metodi on ottaa märkä sideharso ja kuuma silitysrauta ja olla tyytyväinen tilanteeseen ensimmäiseen pesuun saakka.

Kolmatta kertaa en meinaa näitä keriä käyttää.

 

Neulemylly syö jämälangat

Neulemyllyllä on pohjaton kita, johon uppoavat kaikenlaiset langat.

image

Joululahjaksi mummu sai uusista langoista pyöräytetyn kaulahuivin.

image

Joulunpyhinä tein siivousta ja käytin monta nysää jämälankoja kaulahuiviin. Nopeaa ja kätevää!

Mutta näyttävätkö huivin päät villasukan teriltä? Neulemyllyllä voikin tehdä unisukkia, putkisukkia, lötkösukkia. Ja ranteenlämmittimiä.

Mutta mitä ihmettä muuta? Auta, jos tiedät.

Neulo itse turbaani

Rupesin korjailemaan sitä liian isoa neuletakkia: ajattelin kauluksen auttavan asiaa. Neuloinkin suorakaiteen muotoisen kappaleen, mutta se ei näyttänyt hyvältä eikä parantanut istuvuutta, joten irrotin tekeleen takista.

violetti-neuleturbaaniOnneksi en purkanut, sillä siitähän sai tehtyä turbaanin! Taikasana krymppäys:

Suorakaiteen päät kiristetään neulelangalla yhteen. Päälaen pitkät sivut ommellaan yhteen ja saumaa kiristetään takaraivon tuntumassa taitoskohdassa niin, että kulma pyöristyy eikä törrötä.

Turbaani muotoutuu päässä sopivaksi ja peittää korvat tai niskan tai otsan sen mukaan, miten päähineen asettelee. (Jos tuulee, alle voi viritellä ohuen tuubihuivin.)

Nyt pitäisi vaan keksiä se kaulus sille neuletakille.

Automaattiraitaa

Raitalanka (tai kirjoneulelanka tai automaattilanka) on hyvä keksintö: ihmisen ei tarvitse kuin neuloa, ja raitaa tai kuviota tulee vaivaa näkemättä, lankaa vaihtamatta, lenkkejä muodostumatta ja turhia päättelemättä.

raitalankasukkia Kuvassa on tuoreimmat iltapuhteet: lasten sukat tulevat tosi nopeasti, ja yhdestä kerästä jää vielä reilusti yli. Punasävyiset sukat on tehty paksummilla puikoilla (silmukoita 40) ja sinivihreät ohuemmilla (silmukoita 48). Paksummilla puikoilla sukka syntyy helposti vähän pidemmän illan aikana – esim. jos ei tarvitsekaan putsata ja käsitellä sienisaalista.

(Kuvan puna-pinkki-beige-pussi ei ole automaattilankaa. Se on tehty noin puolimetrisistä langanpätkistä: Sulo Vilen oli kerran yhdellä kirpputorilla ja näki hienon pussillisen villalankaa ihan pilkkahinnalla. Kotiin päästyään hän ymmärsi, miksi pussi ei oikein mitään maksanutkaan. Tuli kuitenkin koukuille ja puikoille penaali, tabletille suoja, kännykälle pussi ja pannulle myssy.)

Nythän on edessä vaan kysymys: mihin käyttä raitalankojen keränjämät? Tällainen lanka ei mielestäni ole virkattuna mitenkään edukseen vaan näyttää enemmän sekavalta. Olisko ideoita?

P.S. Tämän blogin kestosuosituin postaus on Virkkaa jämlangoista poncho. Olisko jämälangoista aineista myös aiheeseen Neulo jämälangoista poncho?

Haastava haaste

Neulomisen ja nillittämisen ohessa Eltsu heitti haasteen: pitää vastata 11 kysymykseen ja haastaa 11 muuta mukaan 11 uudella kysymyksellä. Menee enemmän kuin tunti päivässä! Kiitos vaan, mutta koska mulla muutenkin on tapana oikoa (kaikkea muuta kuin koipia), sovellan vähän.

  1. Miksi ja miten bloggaat?
    Huvin vuoksi ja mielenterveyden kannalta. Kirjoitan yleensä läppärillä, usein tabletilla ja pakon edessä myös kännykästä.
  2. Oletko multitaskaaja = mitä teet samalla kun neulot?
    Olen. Lähellä pitää olla vähintään kirja tai lehti tai telkkari tai tabletti tai ihminen tai kahvikuppi tai viinilasi. Ihan paras yhdistelmä on ihminen ja viinilasi!
  3. Haluatko oppia lisää neulomisesta/mitä taitoja?
    Haluaisin oppia sen, että mallitilkku kannattaa aina tehdä ja myös ohje lukea huolella ennen aloittamista.
  4. Paras keinosi rentoutua?
    Tietoisesti en rentoudu päivän aikana, säästän kaiken jännityksen ja pinteen. Sitten juuri ennen nukahtamista se puolihorros, jolloin tajuaa olevansa rajalla ja täysin rento – aina oikein odotan iltaa ja nukkumaanmenoa!
  5. Lempiruoka ja kuinka sen teet?
    Voissa paistetut ahvenet, uudet siiklit ja kylmä olut. Aina olen tehnyt sitä miesten kanssa.
  6. Motto?
    Kaikki järjestyy.
  7. Unelmien matkakohde?
    Joku kaukainen paikka, jonne pääsee teleportaatiolla.
  8. Tärkein neulontakikkasi ja mistä opit sen?
    Sukan tarkka päättely on ihan turhaa. Opin tämän kantapään kautta.
  9. Käsityöostos, jota kadut?
    Neuleharppu.
  10. Jos sormesi amputoitaisiin, etkä enää kykenisi neulomaan, mitä tekisit?
    Ottaisin esiin sen neuleharpun.
  11. Elämän tarkoitus?
    42.

Heitän haasteen eteenpäin näillä kysymyksillä:

  1. Paljonkohan pikabetonia tarvitaan neljään neliöön seitsemänsenttistä kurakakkua?
  2. Laitoinkohan pyörän lukkoon?
  3. Onkohan passi kirjahyllyssä vai jossain ’hyvässä tallessa’?
  4. Jäiköhän tämän päivän ruoista riittävästi tähteitä huomiselle?
  5. Onkohan huomenna pouta?
  6. Joko kello on jo noin paljon?

Eihän tästä enää tule mitään! En lupaa haastaa yhtätoista uutta bloggaajaa, vaan laatu korvaa määrän tuonnempana. Kiitos kaunis haasteesta Eltsulle kuitenkin – ihan hauska juttu!

Villahousut jämälangoista

Tulee se talvi vielä! Neuloin kesälomalla jämälangoista villahousut Sanna Vatasen ohjeilla.

Projektin eka vaihe oli järjestellä kaikki loppukerät sävyjen mukaan. Lasipurkeista näkee heti, mitä on tarjolla ja kuinka paljon.

Projektin eka vaihe oli järjestellä kaikki langanloput sävyjen mukaan. Lasipurkeista näkee heti, mitä on tarjolla ja kuinka paljon.

Sitten vaan neulomaan. Malli oli niin yksinkertainen, että se ei vaatinut keskittymistä eikä pitkiä rupeamia. Aamukahvin lomassa sai aikaan monta kerrosta.

Sitten vaan neulomaan. Malli oli niin yksinkertainen, että se ei vaatinut keskittymistä eikä pitkiä rupeamia. Aamukahvin lomassa sai aikaan monta kerrosta.

Päätteleminen on tuskaa. Minimoin sen neulomalla vaihdoskohdassa vanhaa ja uutta lankaa 4-5 silmukan verran päällekkäin. Ylimääräiset päät vain saksin pois.

Päätteleminen on tuskaa. Minimoin sen neulomalla vaihdoskohdassa vanhaa ja uutta lankaa 4-5 silmukan verran päällekkäin. Ylimääräiset päät vain saksin pois.

Does my butt look big in this? Oh yes.

Does my butt look big in this? Oh yes.

Sanna Vatanen: Neulo, virkkaa, kirjo jämälangoista. WSOY 2010.

Miksi käyttäisin neuleharppua?

Muutama viikko sitten ostin kirppikselta neuleharpun. En ollut koskaan ennen käyttänyt sellaista, ja pitikin ensin googlettaa, 1) mikä on laitteen nimi ja B) miten sitä käytetään. Molempiin tuli selvennys, mutta nyt itse kokeiltuani totean, että ilmankin voisi elää.

En keksinyt mitään syytä, miksi harpulla neulominen olisi nopeampaa tai monipuolisempaa kuin pyörö- tai tavallisten puikkojen käyttäminen. Harpulla on todella hidasta neuloa enkä ihan heti keksinyt tapaa (enkä löytänyt ohjetta) erilaiseen pintaan kuin mitä puikoilla saa tehtyä. Onko tässä joku juttu, mitä en tajua?

wpid-neuleharppu.jpg

Testasin tason neulomista (kuva) ja suljettua neuletta. Tason purin pois ennen kuin kaulaliinassa oli kunnon alkuakaan, mutta putkilo osoittautui sopivan kokoiseksi matalalle kaulurille ja väljälle pipolle. Talvea odotellessa! Ja mahdollisen käsi-invaliditeetin: neuleharppu on kuulemma oiva apuväline yksikätiselle neulojalle.

Vihdoinkin samanpituiset sukat

Kun kutoo sukkia perinteiseen tapaan viidellä puikolla, tulee nopeasti valmista. Ja eri pituisia sukkia: koskaan ei ole tullut kahta, joilla olisi sama määrä kerroksia 1) varressa 2) terässä.

wpid-magic-loop-villasukat.jpgNyt on. Opettelin taikalenkin eli magic loop -tekniikan kahden sukan neulomiseen samanaikaisesti. Magic loop on suomeksi pitkä pyöröpuikko – käytännössä vähintään metrin mittainen.

Aloitettiin harjoitukset työpaikan kässäkerhossa, mutta siellä ei päästy alku pidemmälle. Suurimpana ongelmana mulla (ja muilla) oli liian lyhyt ja kippura pyöröpuikko: mulla oli ruokakaupasta hankittu 80 sentin muovikäkkärä. Se ei suoristunut neulomiseen eikä olisi siihen suoristuessaankaan oikein riittänyt. Kävinkin ostamassa uuden, 120 sentin mittaisten ja joustavan pyöröpuikon, ja homma helpotti huomattavasti,

Sukkien kutomisessa pyöröpuikolla on hyvät ja huonot puolet.

Huonot:

  • työtä täytyy tarkkailla, ettei vahingossa tee siamilaista paria
  • työ on siis hitaampaa kuin viidellä puikolla sukka kerrallaan
  • yhdessä sukassa on vähemmän työtä kuin kahdessa – perinteiseen tapaan jotain valmista tulee nopeammin.

Hyvät:

  • sukista tulee varmasti samanpituiset ilman kerrosten epätoivoista laskemista
  • raidoista tai kuviosta tulee samanlaiset samaan kohtaan
  • levennykset tai kavennukset osuvat samaan kohtaan
  • puikot eivät koskaan huku
  • kun urakan saa tehtyä, pari on valmis.

Ohjeet kahden sukan neulomiseen magic loop -tekniikalla.